Mistä pitkittyneen stressin tunnistaa?
Tunnetko itsesi jatkuvasti väsyneeksi, vaikka nukut riittävästi? Tuntuuko arjen haasteiden kohtaaminen ylitsepääsemättömältä? Saatat kärsiä pitkittyneestä stressistä, joka voi hiipiä elämääsi huomaamattasi. Tämän tekstin avulla opit tunnistamaan pitkittyneen stressin oireet ja löydät keinoja sen hallintaan.
Akuutti stressireaktio käynnistyy silmänräpäyksessä, mutta siitä palautuminen vaatii huomattavasti enemmän aikaa. Riittävä sopeutumisaika on siis välttämätöntä, mutta jos stressaavia tilanteita on usein, kuormitus on jatkuvaa ja palautumista ei tapahdu riittävästi, palautuminen jää vajaaksi. Keho ja mieli eivät missään vaiheessa pääse palautumaan kuormitusta edeltävälle tasolle, vaan kokonaiskuormitus lisääntyy vähä vähältä ja stressi pitkittyy, kroonistuu.
Stressireaktio on ihmisen elinehto
Stressireaktio on ollut ihmisen elinehto jo muinaisista ajoista lähtien. Kun esi-isämme elivät savanneilla ja metsissä, stressi auttoi heitä selviytymään. Nykyäänkin stressi on tarpeellinen mekanismi, joka auttaa meitä suoriutumaan arjen haasteista.
Kehon ja mielen stressimekanismi
Stressimekanismi on hyvin moniulotteinen prosessi, johon osallistuvat muun muassa aivot, hermosto ja välittäjäaineet. Kun kohtaamme stressaavan tilanteen, kehomme reagoi välittömästi: syke kohoaa, hengitys kiihtyy ja lihakset jännittyvät. Tämä on akuutti stressireaktio, joka kestää yleensä minuuteista tunteihin.
Akuutista stressistä palautuminen ja sen merkitys
Viisas keho hoitaa itsensä ja pyrkii aina kohti tasapainoa. Siksi akuutin stressireaktion jälkeen kehomme palautuu vähitellen. Tehokkaimmin palautumisprosessi käynnistyy unen aikana, jolloin elimistön voimavarat palautuvat.
Kaikki on taas hyvin. Kaikki tämä tapahtuu automaattisesti ja luonnollisesti, kunhan kehomme saa riittävästi aikaa sopeutua ja palautua stressistä.
Miksi stressin pitkittyminen on ongelma
Ongelmia syntyy, jos elimistömme ei kykene palautumaan stressistä, eli jos elimistömme ei kynenekään adaptoitumaan stessireaktioon, stressivastetta ei saada pois päältä ja emme kykenekään palautumaan kuormituksesta. Kun stressireaktio pitkittyy, alkaa syntyä allostaattista kuormitusta, joka vaikuttaa vähitellen eri elinjärjestelmiin ja aiheuttaa lopulta jopa kroonisia sairauksia.
Akuutin ja pitkittyneen stressin erot
Akuutti stressireaktio on helppo tunnistaa fysiologisista oireista. Jokainen varmasti muistaa jonkun pelottavan tai jännittävän tilanteen, jossa tuntee miten syke kohoaa, kädet alkavat täristä ja kostuvat hiestä, ääni värisee tai hengitys kiihtyy. Nämä ovat tyypillisiä akuutin stressin merkkejä. Pitkittyneen stressin tunnistaminen on vaikeampaa, sillä sen vaikutukset kumuloituvat vähitellen. Emme välttämättä huomaa muutosta, koska mielemme turtuu vähittäiseen muutokseen.
Pitkittyneen stressin oireet
Pitkittyneen stressin oireet voivat ilmetä monin tavoin ja vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. Fyysisesti stressi voi aiheuttaa kroonista väsymystä, päänsärkyä, ruoansulatusongelmia, lihasjännitystä ja sydänoireita. Henkisesti pitkittynyt stressi voi johtaa mielialan laskuun, ahdistukseen, masennukseen, keskittymisvaikeuksiin ja muistin heikentymiseen. Lisäksi stressi voi vaikuttaa käyttäytymiseen, kuten unirytmin häiriintymiseen, ruokahalun muutoksiin ja lisääntyneeseen ärtyneisyyteen. Nämä oireet yhdessä voivat merkittävästi heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä.
Yksi yleisimmistä oireista on krooninen väsymys, jossa tunnet itsesi jatkuvasti uupuneeksi, vaikka nukkuisit riittävästi. Pitkittynyt stressi vaikuttaakin uneen monin tavoin. Siitä olen kirjoittanut aiemmin blogissa Unen ja stressin tanssi: kosketushoito unettomuuden ja stressin lievittäjänä.
Miten tunnistaa pitkittynyt stressi?
Pitkittyneen stressin tunnistamiseen voi käyttää erilaisia mittareita kuten älykelloa tai -sormusta, joka mittaa leposykettä ja sykevälivaihtelua. Yöllisen leposykkeen tason kohoaminen tai sykevälivaihtelun alentuminen voivat kertoa stressikuormasta. Nämä kertovat elimistön fysiologisesta kuormasta ja sympaattisen hermoston yliaktiivisuudesta. Urheillessa saattaa hengästyä helpommin ja syke voi olla normaalia korkeammalla.
Pitkittyneen stressikuorman saattaa tunnistaa myös heikentyneestä unen laadusta, mielialan laskusta, ruokahalun muutoksista, kognitiivisten kykyjen kuten keskittymiskyvyn tai muistin heikentymisestä, tai vaikkapa oudoista kivuista ja kolotuksista. Pitkittyneestä tai kroonistuneesta stressistä puhutaan kun stressi vaikuttaa kuukausista vuosiin.
Pitkittyneen stressin katkaisemin omin keinoin on vaikeaa
Tietoinen itsensä ja vointinsa kuulostelu ja tarkastelu on monelle vierasta ja vaikeaa. Paradoksaalista kyllä, stressi tekee tästä havainnoinnista ja tarkkailusta entistä haastavampaa! Stressaantuneena huomiomme keskittyy uhkiin ja vaaroihin sekä niistä selviytymiseen, jolloin luova ajattelu ja vaihtoehtojen sekä kokonaiskuvan näkeminen vaikeutuvat.
Jos stressikuorma saa tuntemaan olonsa umpikujassa ilman vaihtoehtoja ja ulospääsyä, on erittäin vaikeaa pysähtyä tietoisesti rauhoittumaan ja tarkastelemaan tilannetta ulkopuolisen silmin.
Apua pitkittyneen stressin katkaisuun
Pitkittyneen stressin katkaisemiseen on monia keinoja. Palauttava rauhallinen liikunta, ulkoilu ja erilaiset psyykkisen palautumisen menetelmät voivat auttaa. Näissä kaikissa on kuitenkin haasteena se, että ne ovat aktiivisia keinoja, eli ne vaativat aina omaa aktiivista tekemistä. Palautumista ei kuitenkaan voi suorittaa.
Jos näitä aktiivisen palautumisen keinoja ei ole harjoitellut aiemmin, niitä voi olla hyvin vaikea omaksua silloin, kun stressikuorma jo painaa. Tällöin jo pelkkä ajatus jonkin uuden asian opettelusta voi uuvuttaa.
Kosketus auttaa pitkittyneen stressin katkaisussa
Jos aktiiviset keinot tuntuvat liian raskailta, voi apua saada passiivisista menetelmistä, kuten kosketushoidosta. Pahimman stressikuorman keskellä hyödymme toisen ihmisen säätelyavusta, eli toisen ihmisen esimerkistä ja avusta oman hermostomme säätelyssä. Erittäin tehokas säätelyapu on hellä, hoitava ja rauhoittava kosketus.
Auvo Brain Relief -menetelmä yhdistää täsmäkosketuksen ja musiikin, ja hoidon aikana asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Ei yhtään mitään. Edes hengitystä tai omia ajatuksia ei tarvitse tietoisesti rauhoittaa tai ohjata, vaan ne rauhoittuvat hoidon aikana aivan luonnostaan. Saat vain olla.
Yhteenveto
Pitkittyneen stressin tunnistaminen ja hoitaminen on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. On hyvä oppia tunnistamaan omat stressioireet ja löytää sopivia keinoja palautumiseen. Jos stressi tuntuu ylivoimaiselta, kannattaa hakea apua ammattilaiselta.
Oletko huomannut pitkittyneen stressin oireita itselläsi? Kokeile näitä keinoja ja kerro kokemuksistasi kommenteissa.
Kirjoittaja:
Anna Jalava on Auvo Brain Relief -menetelmän pääkouluttaja ja Auvo Academy Oy toimitusjohtaja. Anna on myös työhyvinvointivalmentaja, univalmentaja ja palautumisen asiantuntija.
